Miten voimme kasvaa uskossa ilman jatkuvia suorituspaineita? Entä mitä tapahtuu, kun epäonnistumme tai kompastumme matkalla?
Toisen Pietarin kirjeen ensimmäisessä luvussa meitä kehotetaan kasvamaan uskossa, itsehillinnässä, kestävyydessä ja rakkaudessa. Mutta mistä saamme voiman tähän kasvuun?
Jukka Immeli muistuttaa opetuksessaan, että kristillinen elämä ei ala vaatimuksista vaan Jumalan armosta. Meidän ei tarvitse ensin onnistua tullaksemme Jumalan hyväksymiksi. Saamme kasvaa, koska olemme jo hänen rakastamiaan.
Uskossa kasvaminen ei ole vain itsensä kehittämistä. Sen päämääränä on rakkaus, joka näkyy siinä, miten kohtelemme toisiamme arjen keskellä. Kasvuun kuuluu myös keskeneräisyys, epäonnistuminen, anteeksi pyytäminen ja yhä uudelleen Jumalan armon varaan palaaminen.
Jumalan sana on kuin pimeässä loistava lamppu. Se ei välttämättä näytä koko tulevaa matkaa, mutta valaisee seuraavan askeleen.
”Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon.” (2. Piet. 1:3)
📖 Raamatunkohta: 2. Piet. 1
🎙️ Opettaja: Jukka Immeli
⛪ Kohtaamispaikka 8.11.2026, Mukkulan kirkko, Lahti
Muita blogitekstejä
Miten voimme kasvaa uskossa ilman jatkuvia suorituspaineita? Entä mitä tapahtuu, ...
Miksi Jumala valitsi palvelukseensa ihmisiä, jotka epäonnistuivat, epäilivät ja tekivät ...
Voiko Raamattuun luottaa silloinkin, kun elämä on vaikeaa ja Jumalan ...
