Naista viedään kuin pässiä narussa, vai viedäänkö sittenkään? Aika pian seurakuntaan kotiutumisen myötä, minulle ehdotettiin liittymistä Lahden Kohtaamispaikka -yhdistykseen. Ajattelin silloin, miksei? Ihan hyvä meininki ja kivoja ihmisiä on toteuttamassa toimintaa. Alkuvuosina saattoi käydä niin – ja kävikin, etten aina muistanut maksaa edes jäsenmaksua. Vihoviimeinen asia, joka olisi tuolloin kiinnostanut mitenkään, oli yhdistystoiminta ja vuosikokous tilinpäätösasiakirjoineen, toimintakertomuksineen ja hallituksen jäsenten valintoineen. Kului vuosia ja minua pyydettiin mukaan hallitukseen, ja niin sitä naista vietiin. Tänään iloitsen ja olen innoissani yhdistyksestämme Kohtaamispaikkatoiminnan tukirankana. Lahden Kohtaamispaikka ry perustettiin aikanaan toiminnan kasvaessa vastaamaan toiminnanjohtajan palkkauksesta.Tänään yhdistys vastaa Kohtaamispaikkatoiminnasta kokonaisuutena, henkilöstön palkkauksesta ja taloudesta. Rekisteröitynä yhdistyksenä olemme itsenäinen toimija ja ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenistöstä koostuva vuosikokous. Vuosikokouksen mandaatilla hallitus vastaa toiminnasta, taloudesta ja päätöksistä toimikausi kerrallaan.

Noin kaksi vuotta sitten, ennen kuin päätös yhteistyöstä Keski-Lahden seurakunnan kanssa syntyi ja toimintamme siirtyi Mukkulan kirkolle, hallitus sai eteensä toimintamme tulevaisuuden kannalta isoja kysymyksiä. Kävimme monet keskustelut hallituksessa, kuullen vastuunkantajia, asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Perusteita päätöksentekoon etsittiin yhdessä rukouksessa ja avatun Raamatun äärellä, aina teologiasta talouteen. Lopulta yksimielinen päätös syntyi ja yhteistyö Keski-Lahden seurakunnan kanssa sai alkunsa. Tänään syvä kiitollisuus ja ilo täyttää monien sydämen. Yhdistystoiminta ja hallitustyöskentely eivät ole ainoastaan numeroita ja euroja, vaan rukousta, syvällisiä keskusteluja ja päätöksentekoa yhteisömme tulevaisuudesta.Tapahtukoon kaikessa Taivaallisen Isämme tahto.

Edellisessä blogissani haastoin sinua tulemaan palvelemalla mukaan rakentamaan yhteistä unelmaamme. Palveleminen on omasta antamista niin lahjojen, taitojen, ajan kuin taloudellisen tuen muodossa. Toimintamme on mahdollista uskollisten ja sitoutuneiden vapaaehtoisten ja vastuunkantajien ansiosta. Liittyessäsi mukaan yhdistykseemme olet virallisesti päättänyt sitoutua yhteisön jäseneksi. Olet mukana toteuttamassa yhteistä unelmaa yhteisöstä, jossa toteutuu yhteys, ylistäminen, kasvaminen ja lähettäminen. Jäsenenä saat oleellisen informaation yhteisön toiminnasta ja jäsenenä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua myös päätöksentekoon. Yhdessä saamme ylistäen ja rukoillen etsiä Jumalan johdatusta ja anoa siunausta Kohtaamispaikka yhteisön toiminnalle ja kasvulle. Jeesus sanoo: “Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.” Joh. 15:5. 

Taloutemme on vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. Pitkäjänteinen, tavoitteellinen  suunnittelu ja toteutus edellyttävät tekijöiden lisäksi myös säännöllisiä tuloja.Toimintamme nykyisessä muodossa ja laajuudessa n.6000€/kk riittää kattamaan menot. Yksi keskeisistä toimintamuodoistamme on lasten, koululaisten ja varhaisnuorten ohjelmat ja niiden toteutus. Uuden työntekijän palkkaus osaltaan mahdollistaisi lasten, koululaisten varhaisnuorten ohjelmien kehittämisen ja avaisi ovia mahdollisesti myös tavoittavaan opiskelijatyöhön. Tähän päästäksemme taloudellisen tuen tulisi kasvaa nykyisestä n.3000-4000€/kk. Työntekijän palkkaus on kuitenkin vain yksi askel eteenpäin. Yhteisöllisyyttä vahvistavaa olisi löytää ne teistä, jotka koette omaksenne lasten, koululaisten ja nuorten kanssa toimimisen. Te joiden sydämellä on kutsua lapsia ja nuoria kuulemaan Jeesuksesta, uuden elämän äärelle. Sinulla on lupa ilmiantaa itsesi ja vapaus lähteä innostamaan toisia mukaan. 

Olet saattanut kuulla väitteen, että kukkaro tulee uskoon viimeisenä. Oma kukkaroni tarvitsi evankeliumia ja uskon ravistelua. Tullessani mukaan Kohtaamispaikkaan elin vaikeaa ja taloudellisesti haastavaa aikaa. Murehdin ja rukoilin, rukoilin ja murehdin. Joulu lähestyi ja jotkut teistä käynnistivät keräyksen ja siitä saaduilla varoilla järjesti perheelleni ihanaankin ihanimman joulukalenteri yllätyksen. Jokaiselle päivälle oli varattuna jotakin joulun odotukseen ja joulun sanomaan johdattavia asioita puuroriiseistä aina lahjakortteihin, rusinoista Raamattuun. Tällainen rakkauden teko ravistelee ja ravitsee. Jossain vaiheessa minusta alkoi tuntua hyvältä antaa yhteiseen kassaan. Tunnustan, että sitä edelsi kuitenkin useita tämän suuntaisia keskusteluhetkiä kukkaroni kanssa: ”Jos kerran rahaa löytyy kahviin ja pullaan kahvilassa, niin eikö sen verran löytyisi annettavaksi myös yhteisön tilille?” ” Saat nauttia maksullisten kanavien leffa- ja sarja tuotannoista, mutta löytyisikö pussin pohjalta myös yhteisön kassaan rahaa.”

Miten on, olisiko sinulle mahdollista lähteä mukaan säännölliseksi tukijaksi? Jokainen lahjoitus, pienikin on tärkeää ja otetaan kiitollisuudella vastaan. Antamalla varmistat työntekijällemme rauhan keskittyä toiminnan johtamiseen, koordinointiin taloudesta huolen kantamisen sijaan. Kertyvien tulojen myötä voimme lähteä toteuttamaan esimerkiksi opiskelijoiden yhteisön käynnistämistä ja olla myös tukemassa avun tarpeessa olevia. Kiitän taivaallista Isäämme teistä jokaisesta ja siitä, miten kuljette vierellä, osallistutte kantamalla vastuuta ja annatte omastanne niin monin tavoin. Saamme yhdessä iloiten olla mukana ihmettelemässä kuinka uskomme näkyy ja toteutuu rakkauden tekoina.  

Apostoli Paavali rohkaisee meitä jokaista: ”Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää. Onhan kirjoitettu: – Hän jakelee, hän antaa köyhille, hänen hyvyytensä kestää ikuisesti.” 2.Kor ‭9‬:‭7‬-‭9‬ ‭

Jumalan siunausta jokaiseen päivään.

Ulla Töyrylä, Kohtaamispaikan hallituksen puheenjohtaja

Muita blogitekstejä