”Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” Efesolaiskirje 2:10

Ahdistaako sinua, kun näet Kohtaamispaikkailloissa valkokankaalla kutsun palvelutehtäviin ja tiimeihin? Tunnetko huonommuutta, kun et ole tiimeissä mukana? Koetko, ettet tiedä mikä olisi oma palvelupaikkasi tai tuntuvatko palvelutehtävät yhteisössä vaatimuksilta, joihin et nyt  kertakaikkiaan riitä?

Kaikki nämä ovat ainakin minulle hyvin tuttuja tunteita ja kysymyksiä. Aikoinaan, kun tulin mukaan Kohtaamispaikkatoimintaan, olin niin uupunut, väsynyt ja rikki, että tarvitsin hengellisen yhteisön syliä jaksaakseni päivän kerrallaan. Minulla oli oikeus levätä, rakentua ja voimistua. Niin sinullakin.  Evästä jaksamiseen koin saavani Kohtaamispaikkailloista, rukouspalvelusta, yhteisistä rukoushetkistä ja raamattupiiristä. Ihmisiltä joita kohtasin ja joihin sain tutustua.

Vasta myöhemmin, kun voimani alkoivat palata, lähdin mukaan palvelemaan esirukouspalveluun pyydettynä. Paikka tuntui omalta. On myös ollut kausia, jolloin en ole jaksanut tehtävääni hoitaa ja siihenkin on ollut mahdollisuus. Kukaan ei ole painanut päälle vaatimuksien tai syyllistämisen kautta. Minua kannettiin rukouksin haastavan vaiheen yli. Yhteisön ihmiset rakastivat ja ymmärsivät.

Nyt kun mietin kysymystä palvelupaikkasta, näen sen laajempana kuin vain palvelemisena hengellisessä yhteisössämme. Ajattelen, että ensimmäinen palvelupaikkamme on perheemme. Myös opiskelupaikassamme olemme palvelemassa. Työssämme ja erilaisissa yhteisöissä olemme palvelemassa. Kaikkialla siellä, missä kohtaamme ihmisiä olemme palvelemassa heitä ja heidän kautta Herraamme Jeesusta.

Ole vapaa ja palvele ilolla sillä paikalla, jossa nyt olet. Sinulla on vapaus tulla rakentumaan ja saamaan Herramme hoitoa ja opetusta ilman velvollisuuksia ja paineita. Jumala on varustanut myös  sinut lahjoillaan ja kun annat elämäsi ohjakset Hänelle, Hän kyllä johdattaa ja varustaa sinut juuri sille palvelupaikalle, johon on sinut tarkoittanut niin perheessä, yhteiskunnassa kuin seurakunnassa ja tulet huomaamaan, että antaessaan saa.

Ulla Töyrylä, kohtaamispaikkalainen