Eilen pohdimme hieman synnin kieltä ja oman elämämme sotkuja, jotka olemme itse aiheuttaneet ja, joita toiset ovat meille tehneet.

Kun tänään katsomme kaikkein tunnetuinta ’anteeksi’-psalmia meidän kannattaa miettiä, mitä merkitsee pyytää anteeksi Jumalalta, ja kuinka voisimme liittää tämän mukaan rukoukseemme niiden puolesta, joiden kaipaamme tulevan Jeesuksen luo.

Tämän psalmin tekijänä on perinteisesti ajateltu kuningas Daavidia, joka katui sitä, miten oli käyttäytynyt Batseban kanssa. Psalmi on intohimoinen rukous, joka ei kiellä Jumalalta mitään: Sinua, sinua vastaan olen rikkonut … Oikein teet, kun minua nuhtelet. Kyseessä on tuskallisen rehellinen ja henkilökohtainen totuuden tunnustus.

Kannattaa kuitenkin huomata se, kuinka kirjoittaja tietää Jumalan olevan oikeudenmukainen antaessaan langettavan tuomion ja aloittaa psalmin vetoamalla vielä sitäkin tärkeämpään totuuteen, nimittäin siihen, että Jumala on laupias ja armollinen. Psalmi sanoo itse asiassa: ”Ansaitsen tulla tuomituksi, mutta sinä olet armollinen Jumala.” Jumalalta anteeksi pyytäminen kertoo siten tuskallisen totuuden itsestämme ja luottaa samalla siihen, että Jumala ei lopeta kärsimystämme kerta iskulla, vaan parantaa kosketuksellaan.

Voimme soveltaa tätä totuutta myös niihin, joiden puolesta rukoilemme, ja pyytää Jumalaa ilmoittamaan itsensä heille siten, että he voisivat kokea Jumalan myötätuntoisen rakkauden omassa elämässään. Saatat myös haluta rukoilla ’Jeesuksen rukousta’ heidän puolestaan lisäämällä siihen heidän nimensä:

Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika,
armahda ___________________________ minua syntistä;
Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda kaltaistani syntistä.