Mistä sinä iloitset elämässäsi tällä hetkellä? Ehkäpä jostakin harrastuksesta tai ihmissuhteesta? Kenties työstäsi tai siitä, mitä odotat sormet syyhyten tulevalta kesältä? Ehkä olet iloinen siitä, että olet pitkästä aikaa terveenä? Tai olet kokenut elämässäsi Jumalan läsnäoloa, armoa ja johdatusta kuluneen kevään aikana poikkeuksellisen paljon.

On monia asioita, jotka tuovat elämäämme iloa ja mielekkyyttä. Ajattelen, että ne ovat lahjoja Taivaalliselta Isältämme, mistä meidän on hyvä oppia kiittämään. Samalla tiedostan sen, kuinka hauraita monet näistä ilon lähteistä ovat. Kuinka helposti asiat voivatkaan mennäkään pieleen ja se, mistä olen iloinnut hetkeä aiemmin, otetaan pois tai se muuttuu kuluttavaksi taakaksi. Näin voi käydä siitäkin huolimatta, vaikka olisin kuinka yrittänyt parhaani mukaan suojella näitä ilon lähteitä.

Sairaus yllättää, menetät työsi, avioliittosi kariutuu tai lapsesi joutuu vaikeuksiin. Listaa voisi jatkaa monilla esimerkeillä. Voi olla, että se, mitä käyt elämässäsi läpi juuri nyt, heittää kipeän varjon kaiken ylle. On vaikea iloita juuri mistään.

Kohtaamispaikan kevätleirillä pysähdyimme ilon teeman äärelle ja kävimme läpi Filippiläiskirjettä. Opetukset ovat kuunneltavissa Spotifyssa ja löydät ne täältä. Filippiläiskirjeen riveiltä ja rivien väleistä pursuaa Paavalin kokema ilo. Sitä eivät himmennä hänen matkansa varrella kokemat vastoinkäymiset, ruoskaniskut, haaksirikot eikä edes se, että kirjettä kirjoittaessaan hän on vankeudessa. Sen sijaan Paavali kehottaa: ”Iloitkaa aina Herrassa. Sanon vielä kerran: iloitkaa!” Fil.4:4

Iloa ei synnytetä käskemällä, puristamalla tai yrittämällä enemmän. Ilo on paremminkin hedelmää tai seurausta siitä, kun asiat ovat, niin kuin niiden tulee olla. Daavid kirjoittaa psalmissa: ”Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa.” Ps.36:6

Ilon ja kaiken elämän lähde on Jumala itse. Ne, jotka katsovat Jeesukseen, säteilevät iloa. Tästä syystä meidän tulee katsoa Jeesusta niin hyvinä päivinä kuin silloin, kun kuljemme kuoleman varjon maassa ja omat voimamme hupenevat tai kenties loppuvat. Silloin, kun näemme Jeesuksen, näemme kuinka kaikki lepää hänen varassaan. Muistamme, millainen toivo meillä on hänessä ja mikä meitä odottaa perillä. Alamme nähdä kuten Paavali: ”Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.” Room.8:28

Paavali tiesi, että Jumalan johdatus ei petä.  Jumala osaa mitoittaa oikein. Hän osaa kääntää pahan hyväksi ja mahdottoman mahdolliseksi. Hän ei jätä meitä yksin pimeään vaan on lupauksensa mukaisesti kanssamme, joka päivä maailman loppuun asti.

Jumala tahtoo täyttää meidät ilolla. Sen hän tekee kiinnittämällä meidät yhä tiukemmin kiinni Jeesukseen. Uudelleen ja uudelleen hän vakuuttaa, kuinka Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä ja syyllisyydestä. Hän on tehnyt meidät Jeesuksessa pyhiksi ja vanhurskaiksi ja rakastaa meitä käsittämättömän paljon.

Kirkkoisä Augustinus selittää, mikä tekee Jeesuksen antamasta ilosta täydellistä ja erottaa sen muusta ilosta. ”Kaikki onni ja ilo mitä ihminen tässä elämässä saa tavarasta tai toisista ihmisistä ei voi olla täydellistä, koska siihen liittyy pelko siitä, että sen kerran menettää. Sen sijaan ilo, minkä ihminen saa pelastuksesta, uskosta Jeesukseen ja jonka hän kerran lopullisesti taivaassa saa omakseen, on ikuista, jota ei voi menettää. Ja tämä tekee siitä samalla täydellistä iloa.” 

Riippumatta siitä, millaista vaihetta elät juuri nyt – anna Jumalan täyttää sinut ilolla. ”Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette.” Fil.4:19