Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen äärellä siirtyen luvusta 5 lukuun 6. Paavali vastaa ratkaisevaan vastaväitteeseen: jos armo on näin suuri ja syvä, pitäisikö meidän jatkaa synnissä, jotta armo tulisi vielä suuremmaksi?

Paavalin vastaus on jyrkkä: “Pois se!” Armo ei ole lupaa elää synnissä, vaan kutsu uuteen elämään.

Opetuksen keskiössä ovat:

• Armon vääristämisen vaara – miksi todellinen armon ymmärtäminen ei johda välinpitämättömään elämään

• Kuolema synnille ja uusi identiteetti Kristuksessa

• Kaste Kristukseen: osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen

• Kaste syntien anteeksiantamisen ja Pyhän Hengen lahjan välineenä

• Usko ja kaste: lahja, joka annetaan, mutta joka eletään todeksi uskossa

• Lapset ja kaste Raamatun kokonaisilmoituksen valossa

• Kristuksen uskollisuus: Hän ei peru lupauksiaan, vaikka ihminen horjuu

Opetuksessa käydään läpi useita Uuden testamentin keskeisiä raamatunkohtia Apostolien teoista, Paavalin kirjeistä ja Jeesuksen omista sanoista. Leif Nummela korostaa, että kaste ei ole ihmisen teko Jumalalle, vaan Jumalan teko ihmiselle – lahja, joka kutsuu elämään yhteydessä Kristukseen.

Opetus puhuttelee erityisesti niitä, jotka kamppailevat kysymysten kanssa:

• Voiko kristitty elää miten tahansa ja silti olla armon alla?

• Mitä kaste todella merkitsee Raamatun mukaan?

• Entä jos olen kastettu, mutta eksynyt kauas uskosta?

• Onko Jumalan armo edelleen totta minulle?

Lopulta opetus osoittaa yhteen suuntaan: Kristus on uskollinen. Hän etsii, kutsuu, kantaa ja odottaa – aina siihen asti, että ihminen palaa hänen luokseen. “Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, samoin meidänkin tulee vaeltaa uudessa elämässä.” (Room. 6:4)

Lataa luennon 18 diat pdf muodossa tästä👉 Roomalaiskirje tänään luento 18