Kuvittele hetki… Astut sisään uuden seurakunnan ovista. Et tunne ketään, etkä ole aivan varma, millaiseen tilaisuuteen olet tullut. Ehkä tunnet hieman jännitystä ja epäröintiä. Mutta heti ovella sinua vastaan tulee lämmin hymy – joku katsoo sinua silmiin, tervehtii iloisesti ja toivottaa sydämellisesti tervetulleeksi.

Jatkat matkaasi kirkon aulatilassa ja huomaat, kuinka ympärilläsi vilisee elämää. Lapsia juoksentelee iloisina, ja pienissä ryhmissä ihmiset keskustelevat vilkkaasti ja nauravat yhdessä. Etsit silmilläsi naulakkoa, kun sinua kohti kävelee jälleen yksi hymyilevä seurakuntalainen. Hän tervehtii, kysyy nimeäsi ja kiinnostuneena tiedustelee, oletko kenties ensimmäistä kertaa mukana. Juttelette hetken, ja matkalla naulakolle hän esittelee sinut myös ystävälleen. Jo tässä vaiheessa tuntuu siltä, että nämä ihmiset todella iloitsevat siitä, että olet tullut.

Illan alussa myös juontajat toivottavat kaikki tervetulleiksi tilaisuuteen ja puolitoista tuntia sujahtaa hetkessä. Messun päätteeksi uusia tulijoita kutsutaan mukaan iltapalalle istumaan erityiseen pöytään, jossa voisi kuulla lisää toiminnasta. Kutsu tuntuu yllättävältä, ehkä jopa hieman rohkealta, mutta myös lämpimältä. Et ole varma, oletko valmis jäämään.

Olet jo aikeissa suunnata kohti ulko-ovea, kun tuttu, iloinen seurakuntalainen palaa luoksesi ja kysyy hymyillen: ”Etkö ehtisi jäädä iltapalalle? Olisi tosi kiva tutustua paremmin ja kuulla, mitä pidit messusta.”

Tällä kertaa päätät tarttua tilaisuuteen. Iltapalan aikana huomaat, miten nopeasti tunnelma muuttuu rennoksi ja luontevaksi. Puolen tunnin aikana ehditte jakaa elämän tarinoita, nauraa ja kuulet lisää siitä, mitä kaikkea seurakunnassa tapahtuu – ja mihin voit itsekin halutessasi osallistua. Tulet myös esitellyksi kahdelle muulle yhteisön jäsenelle, jotka jakavat kiinnostuksesi puutarhanhoitoon ja luonnossa liikkumiseen. 

Päätät tulla seurakuntaan uudestaan. Ja seuraavilla kerroilla huomaat, kuinka kasvot alkavat käydä tutuiksi. Sinut huomataan, sinulle hymyillään ja kanssasi jutellaan. Eräällä kerralla sinut kutsutaan mukaan raamattupiiriin ja päätät lähteä kokeilemaan, vaikka et ole koskaan aiemmin ollut sellaisessa. Myöhemmin sinua pyydetään tutustumaan myös tekniikkatiimiin, koska mainitsit, että videoiden tekeminen on sinulle kiehtova harrastus. 

Olet saanut ystäviä. Olet alkanut löytää oman paikkasi osana yhteisöä. Tunnet olevasi hyväksytty ja tervetullut omana itsenäsi. Uusi seurakunta on alkanut tuntua kodilta. 

Missä minua tarvitaan?

Elämä harvoin menee kuin yllä olevassa tarinassa “hole in one”. Ja toisaalta se, mikä kaltaiselleni ulospäinsuuntautuneelle ekstrovertille on kuin unelma – uusi paikka täynnä ihmisiä ja mahdollisuuksia – voi introvertille tuntua suoraan kauhuskenaariolta.  Juuri siksi meidän on tärkeä pysähtyä miettimään: Miten uusi tulija pääsee sisään Kohtaamispaikkaan – ja missä juuri minua tarvitaan?

Tässä neljä konkreettista askelta, jotka muotoutuivat tämän kevään yhteisöpäivän antia kootessa ja joilla sinä voit olla mukana rakentamassa Kohtaamispaikasta kodin myös uusille tulijoille.

 

1. Toivota tervetulleeksi

Evankeliumin ytimessä on kutsu – tervetulotoivotus Jumalan valtakuntaan.

“Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät.” Ef. 2:19

“Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi.” Room. 15:7

Meidät on kutsuttu Jumalan perheeseen – nyt me saamme kutsua muita mukaan. 

Ensikohtaaminen merkitsee usein enemmän kuin osaamme ajatella:

• Hymyiletkö?
• Sanotko ”Tervetuloa”?
• Menetkö peräti esittäytymään ja kysymään, mitä kuuluu?

Tervetulotoivotus ovella on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä, jos tavoitteena on, että jokainen tuntisi olevansa tervetullut keskelle yhteisöä – ei vain sen reunoille. Mieti: miten toivottaisit uuden ihmisen tervetulleeksi kotiisi tai työpaikallesi?

Itselleni silmiä avaava hetki oli, kun vierailin Holy Trinity Brompton seurakunnassa. Minut toivotettiin tervetulleeksi 5-7 kertaa ennen kuin edes ehdin penkkiin asti. Se tuntui uskomattoman hyvältä ja jäi mieleen.

Kohtaamispaikassa jokainen meistä on osa vastaanottokomiteaa. Me olemme ne kasvot, joiden kautta joku voi ensimmäistä kertaa kokea kutsun yhteyteen.

 

2. Kohtaa yksi uusi ihminen

Kohtaamispaikan sloganissa lupaamme:

“Tervetuloa Kohtaamispaikkaan kohtaamaan Jumalaa, ihmettelemään hänen hyvyyttään ja kokemaan yhteyttä.”

Mutta mistä yhteys oikeasti syntyy? Se ei synny vain penkissä istumisesta, vaan silloin kun kohtaamme toisen ihmisen. Kun pysähdymme, kuuntelemme ja jaamme elämää. Siksi meillä on kahvihetkiä, pienryhmiä, leirejä ja muuta toimintaa – ei vain ohjelman vuoksi, vaan jotta olisi tilaa kohdata ja tulla kohdatuksi.

Voisitko sinä pysähtyä yhden uuden ihmisen kohdalle tulevassa Kohtaamispaikassa? Istua samaan pöytään, kysyä nimeä ja vaikka: ”Mistä päin olet tullut tänne?” Se riittää. Siitä voi alkaa matka yhteyteen.

 

3. Kenelle voin esitellä?

Pastori Rick Warren on sanonut: “Ihmiset tulevat seurakuntaan monista eri syistä, mutta jäävät vain yhdestä – he löytävät ystäviä.”

 Me hakeudumme luonnostaan ihmisten pariin, jotka jakavat jotakin kanssamme – elämäntilanteen, harrastuksen tai mielenkiinnon kohteen.

Siksi yksi tärkeimmistä asioista, mitä voit tehdä, on esitellä uusi ihminen jollekin toiselle:

• Nuori aikuinen ehkä solahtaa mukaan Base-illassa kävijöiden joukkoon.
• Juoksemisesta innostunut voi löytää paikkansa lenkkiraamiksessa.
• Musiikista kiinnostunut saattaa syttyä ja löytää ystäviä musatiimissä.

Voisitko sinä yhdistää kaksi ihmistä esittelemällä heidät toisilleen?

 

4. Mihin voin kutsua mukaan?

Suurin osa meistä on mukana pienryhmissä, vastuutehtävissä tai tiimeissä, koska joku joskus pyysi meidät mukaan. Entä sinä – voisitko olla se joku? Voisitko sinä kutsua uuden tulijan mukaan raamattupiiriin tai johonkin toimintaan, missä itse olet mukana? Ehkä hän voisi keittää kahvia, olla mukana rukoilemassa tai ottaa ensimmäiset askeleet tekniikkatiimissä.

Seurakunnassa on jokaisella merkitystä ja jokainen on tärkeä.

“Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.” 1.Kor.12:7

Lopuksi

Me kaikki kaipaamme paikkaa, jossa tulemme nähdyksi, kohdatuksi ja olemme tervetulleita juuri sellaisina kuin olemme. Kohtaamispaikassa sinä voit olla avain siihen, että joku löytää oman paikkansa – ja kenties jotain paljon enemmän.

 

Mika Falk, Kohtaamispaikan toiminnanjohtaja