
Ei hyvää päivää! En kestä tätä ”rakasta itseäsi” jauhamista. Vaihdetaan jo levyä.
Ok. Mutta jos silti jaksat lukea hieman pidemmälle, voit yllättyä siitä, mitä jatkossa seuraa. Nimittäin, voisit oppia jotain uutta siitä, mitä Paavali kirjoittaa itsensä rakastamisesta. Oikeastaan asia koskee varsinaisesti kysymystä, miten mies voi rakastaa itseään. Naisille itsensä rakastaminen taitaa olla helpompaa. Sen voi jo päätellä siitä, kuinka pitkään he käyttävät aikaa peilin edessä. Mutta entä me miehet? Miten se itsensä rakastaminen onnistuu mieheltä. Paavali neuvoo: ”Joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään.” Ef.5:28. OHO! Siis, että kun rakastan vaimoani niin todellisuudessa rakastankin itseäni? Aika erikoinen veto Paavalilta, vai mitä olet mieltä? Nyt ei kyllä mennyt ihan jakeluun. Täytyypä kaivaa hieman syvemmältä.
Samassa asiayhteydessä Ef. 5:22-33, Paavali kaivaa esiin ihmiskunnan alkuhämäristä, Raamatun alkulehdiltä avioliiton tarkoituksen. Mies ja nainen tulevat yhdeksi lihaksi. Avioliitto on siis elinikäinen prosessi, jossa mies ja nainen tulevat yhdeksi. No, tästä voisi sanoa paljonkin. Sitä se ei kuitenkaan tarkoita, että aviopuolisoina menettäisimme oman ainutlaatuisen persoonamme ja muuttuisimme toiseksi. Ei, vaikka muuttumista kyllä tapahtuu ajan kanssa. Se on yhdeksi tulemista erilaisina, erillisinä, toisiaan täydentävinä – me olemme yksi!
Aadam tajusi, mistä oli kyse. Hän totesi Eevasta: ”Tämä on luu minun luistani ja liha minun lihastani…”1. Moos.2:23. Tästä näkökulmasta voidaan ymmärtää tuo Paavalin erikoinen opetus. Puolisoni on osa minua ja minä häntä. Jos en rakasta häntä, en rakasta itseäni. Jos arvostelen häntä, arvostelen itseäni. Jos kunnioitan häntä, kunnioitan itseäni. Jos puhun hänelle rohkaisevia sanoja, rohkaisen itseäni. Jos ravitsen häntä, ravitsen itseäni. Paavali yhdistää asian Kristuksen ja seurakunnan ykseyteen. Miksi Kristus hoitaa, vaalii, puhdistaa ja pyhittää seurakuntaansa? Koska seurakunta on Hänen ruumiinsa, seurakunta on osa Häntä itseään! Ja sinä ja minä olemme Hänen ruumiinsa jäseniä.
Vaikka Paavali liittää itsensä rakastamisen miehen rakkauteen vaimoaan kohtaan luulen sen toimivan myös käänteisesti. Jostain kumman syystä Paavali ei kehota vaimoja rakastamaan miestään, mutta kylläkin kunnioittamaan ja arvostamaan. Voisiko siis vaimoille sanoa näin: jos et kunnioita ja arvosta miestäsi, et kunnioita ja arvosta itseäsi?
Yksi mielenkiintoinen huomio vielä tästä jaksosta. Kun Paavali puhuu puolisoiden välisestä rakkaudesta, hän ei käytä kreikan sanaa ”fileo” tai”eros”, jotka molemmat tarkoittavat rakkautta. Fileo -rakkaus on fiilistä, ihania rakkauden ja rakastumisen tunteita. Eros -rakkaus puolestaan kuvaa seksuaalista kiintymystä, hurmaa. Paavalin ”rakastamis” sana on agabe. Agape osoittaa hyväntahtoisuutta, kunnioitusta ja iloa rakkautensa kohteesta. Se tavoittelee epäitsekkäästi rakkauden kohteen parasta. Agape on rakkautta, joka rakastaa riippumatta siitä, onko rakkauden kohde rakastamisen arvoinen. Agape -rakkaus, Jumalalta tuleva rakkaus, rakastaa virheistä, luonteen heikkouksista, keskeneräisyydestä ja pahoista päivistä huolimatta. Agape on anteeksi antavaa ja unohtavaa. Agape -rakkaus suostuu myös kärsimään ja kestämään läpi vaikeat hetket ja ajat, sillä agape sanoo: sinä olet minun ja minä olen sinun. Sellaisena kuin minä olen. Ja sellaisena kuin sinä olet. Näin sanoo myös Jeesus!
Pysytään Jeesuksen opetuslapsina ja annetaan Pyhän Hengen opettaa. Ei haittaa vaikka jäädään näissä asioissa luokalle toisenkin kerran. Meillä on uskollinen Opettaja. Opetellaan tätä itsemme rakastamista!
Matti Vanhanen
Muita blogitekstejä
Mikä yhdisti ensimmäisiä kristittyjä? Mikä yhdistää meitä? Mika Falkin opetus Lahden ...
Mitä sinä kaipaat? Mitä tarkoittavat vanhurskauden nälkä ja jano? Eetu Lehtisen ...