Maailma on tullut lähemmäs kuin koskaan. Milloinkaan ei ole ollut yhtä helppoa hankkia tietoa muista maista ja seurata niiden tapahtumia tai olla yhteydessä toisiin ihmisiin ympäri koko maapalloa. Suomessakin ihmisten asuminen keskittyy kaupunkeihin ja ihmiset ovat sinänsä lähempänä toisiaan kuin aiemmin. Muutoksen mahdollisuuksista huolimatta elämme myös etääntymisen aikaa, sillä yksinäisyys on laajaa ja se on kasvussa. Yksilökeskeisessä ajassamme moni kaipaa aitoa yhteyttä ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi maailman konfliktien ja oman elämän kipuilujen perusteella tulee välillä mieleen kysyä, onko Jumalakin ottanut minuun etäisyyttä. Onko hän vain jossain kaukana kiertoradalla seuraamassa maailman tapahtumia niistä kummemmin välittämättä? Aika moni tekeekin tämän johtopäätöksen, jos pitää ajatusta Jumalasta ylipäätään nykyajassa vakavasti otettavana.

Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana siitä kuvasta, jonka saamme Jumalasta Raamatussa. Siellä löytyy lähelle tuleva Jumala, joka luo ihmisen elämään yhteydessään ja joka ilmoittaa itsensä tälle inhimillisellä kielellä. Hän antaa temppelin itsensä kohtaamispaikaksi ja tarjoaa rakkaudessaan sen uhrien avulla anteeksiantoa ja yhteyden palautusta, vaikka ihminen on halunnut toistuvasti rikkoa Jumalaa vastaan. Tämä lähelle tuleminen täydellistyy kuitenkin siinä, kun Jumala tulee itse ihmiseksi Jeesuksessa. Pelastaakseen meidät Jeesus tulee niin lähelle meitä kuin mahdollista ja haluaa veljenämme puhdistaa ja uudistaa koko ihmisyytemme. Ihmisenä hän otti paikkamme ristillä ja sen vuoksi meillä on syntien anteeksianto eikä siksi synnin muuri enää erota meitä Jumalasta: “Mutta nyt Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa, hänen veressään, tuonut lähelleen teidät, jotka ennen olitte kaukana hänestä.” Ef. 2:13 Jumalan poika nousi myös kuolleista edelleen ihmisenä ja siksi myös koko muulla ihmiskunnalla on hänessä ylösnousemuksen ja ikuisen elämän toivo (1. Kor. 15:20–23).

Vaikka aina ei välttämättä tunnu siltä, että tähän jaksaa tai voi luottaa, niin silloinkin saamme muistaa, että Jeesus on luvannut olla kanssamme ja kantaa meitä myös kaikissa kärsimyksissä, heikkouksissa ja epäilyksissä. Kaikesta huolimatta meillä on ikuinen elämä hänessä ja saamme rukouksissa aina rohkeasti lähestyä häntä sekä jättää hänelle kaikki taakkamme: “Tämän kaiken olen kirjoittanut teille, Jumalan Poikaan uskoville, jotta tietäisitte, että teillä on iankaikkinen elämä. Me saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa uskoen, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtonsa mukaisesti.” 1. Joh. 5:13–14

Kun kerran Jumala on siis tullut rakkaudessaan lähelle meitä, niin lähdetään rohkeasti lähelle toisia ihmisiä. Lähettihän Jeesuskin 72 oppilastaan eri kyliin auttamaan, jakamaan elämää ja julistamaan, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle (Luuk. 10). Tehkäämme samoin ja olkaamme rohkeasti kristittyjä kaikkien kohtaamiemme ihmisten keskellä.

Eetu Lehtinen, Kohtaamispaikan yhteisönrakentaja