Viime viikkoina olen miettinyt paljon, mistä Jeesuksen seuraamisessa ja yhteisön rakentamisessa lopulta on oikein kyse. Olen yrittänyt parhaani mukaan, kuten huippu-urheilijatkin usein tekevät, palata perusasioiden äärelle. 

On niin helppo harhautua sivupoluille tai tehdä asioista vaikeampia kuin ne todellisuudessa ovat. Aivan kuten muuan vanhempi kristitty totesi kuunneltuaan aikansa rönsyileviä hengellisiä puheita: ”Ei Jeesukseen uskominen noin vaikeata voi olla”. 

Kovin usein ongelmien ydin on siinä, että fokuksemme on siirtynyt Jeesuksesta, johonkin muuhun – kehittymiseen, kasvuun, viihtymiseen, selviytymiseen tai vaikkapa laadun parantamiseen. En tarkoita, etteikö edellä mainittuja saisi tai kannattaisi tavoitella niin omassa kuin yhteisön elämässä. Mutta mikäli fokus Jeesuksesta siirtyy johonkin muuhun, ajamme ensimmäisen käskyn mutkasta pitkälle pöpelikköön ja jälki on sen mukaista.

Jeesuksen pitäminen keskipisteessä tarkoittaa ennen kaikkea hänen katselemistaan ja kuuntelemistaan. Emme voi seurata Jeesusta, jos emme näe häntä edessämme tai kuule, mistä hän meille puhuu. Mikäli näin on päässyt käymään, suosittelen: palaa sinne, missä hänet viimeksi näit. Tai jos kuulet hänen kolkuttavan seurakunnan oven ulkopuolella, niin päästä hänet sisään (Ilm.3:20).

Jeesuksen pitäminen keskipisteessä on Pyhän Hengen ydinosaamista. Hän kutsuu ja vetää meidät yhä uudelleen katselemaan Jeesusta. Näkemään hänet ristiinnaulittuna ja Ylösnousseena Vapahtajana, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Pääsemme kerta toisensa jälkeen ihmettelemään sitä kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalleen antaa ja saamme jokaiseen päivään armoa armon lisäksi. Kun katselemme ja kuuntelemme Jeesusta, asiat loksahtelevat pikkuhiljaa paikoilleen ja asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Näemme yhä selvemmin, kuinka kaikki lepää hänen varassaan ja miten ilman häntä emme saa aikaan sitä hedelmää, jota meidät on tarkoitettu kantamaan runsaasti (Joh.15:5).

Itselleni Jeesuksen katseleminen ja kuunteleminen ovat ennen kaikkea evankeliumien äärellä ja rukouksessa vietettyä aikaa. Tapahtuupa se yksin kotona, lenkkiraamiksessa tai isommalla joukolla kohtaamispaikkailloissa. Tahdon istahtaa alas yhdessä Pietarin, Johanneksen ja muiden opetuslasten joukkoon – katsella ja kuunnella Jeesusta. Tahdon nähdä sen saman rakkauden Jeesuksen silmissä, minkä opetuslapset näkivät. Tahdon kuulla, mitä Jeesus opetti Jumalan valtakunnasta ja itsestään. Tahdon katsella ja kuunnella Jeesusta niin läheltä, että kuulen hänen sydämen sykkeen ja tuosta sykkeestä saa tulla myös oman elämäni syke.

Mika Falk, Lahden Kohtaamispaikan toiminnanjohtaja

Kuva: Unsplash | Swaminathan Jayaraman