Sanotaan, että on kaksi asiaa, joita et voi tehdä yksin: ”Mennä naimisiin ja olla kristitty.”

Kulunut puolitoista vuotta koronakurjuuden keskellä on paljastanut, kuinka isosta asiasta kristittyjen yhteydessä onkaan kyse. Alati vaihtuvat kokoontumisrajoitukset ja ihmisten varovaisuus tuntemattoman uhan edessä ovat pakottaneet isommat kokoontumiset ja paikoitellen jopa raamattupiiritkin erilaisiksi videokokoontumisiksi tai striimeiksi. Niin mahtavia mahdollisuuksia kuin nykytekniikka tarjoaakin, jotakin olennaista yhteydestä uupuu. On aivan eri asia kokoontua yhteen kasvotusten ylistämään, rukoilemaan ja kohtaamaan Jeesus kuin olla ruudun äärellä yksin kotisohvalla – ehtoollisyhteydestä puhumattakaan.

Jumala on istuttanut sisimpäämme yhteyden kaipuun. Etsimme todellista yhteyttä toisiin ihmisiin ja Luojaamme. Kaipaamme tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Juuri tämän kaipauksen täyttymisestä on kyse, kun tulemme yhteen toisten kristittyjen kanssa seurakuntana. Pääsemme nauttimaan yhdessä Jumalan läsnäolosta ja palvelemaan toinen toisiamme niillä armolahjoilla, jotka olemme saaneet Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina (1.Piet.4:10). Ilman yhteyttä puolestaan hengellinen elämä pikkuhiljaa kuivuu ja näivettyy.

”Tarvitsemme oman hengellisen elämämme uudestisyntymistä, rukouksen ja esirukouksen elämänliikettä ja elävän seurakunnan jumalanpalveluselämää, sellaista, jota hallitsee Jumalan läsnäolo, jonka läpi virtaa taivaallinen Jubilate ja joka julistaa sovituksen salaisuutta.” Bo Giertz

Oikeastaan kristittyjen yhteydessä on kysymys liittymisestä Taivaalliseen juhlaan, jonka keskipisteessä on Jeesus. Julistamme ja juhlimme yhdessä hänen ylösnousemustaan ja voittoaan synnin, kuoleman ja Pahan vallasta.

Odotan innolla pienen jännityksen keskellä tulevan syksyn Kohtaamispaikkoja ja muita tilanteita, joissa pääsemme iloitsemaan ja juhlimaan yhdessä. Menneen kesän kesäkohtaamispaikat antoivat pientä esimakua siitä, kuinka virkistävää onkaan pysähtyä yhdessä Jumalan läsnäoloon. On etuoikeus rukoilla toinen toistemme puolesta ja rohkaistua yhteisestä uskostamme tapahtuupa se kirkonpenkissä tai saunan lauteilla.

Mika Falk

Lahden Kohtaamispaikan toiminnanjohtaja

Muita blogitekstejä