ENSIMMÄINEN PIETARIN KIRJE 2:9–10
“Te sen sijaan olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa. Te olette Jumalan oma kansa, jonka tehtävänä on julistaa hänen hyviä tekojaan. Hän kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa. Ennen te ette olleet kansa; nyt te olette Jumalan kansa. Ennen hän ei armahtanut teitä, nyt teidät armahdetaan.”
Pidän näitä jakeita ensimmäisessä Pietarin kirjeessä Raamatun hienoimpina jakeina. Ihmiset, jotka oli suljettu ulos, on nyt otettu mukaan. Ne, jotka olivat maapaossa, on nyt valittu. Herjatuista on tullut pyhiä, hyljeksityistä rakastettuja.
Ne, joille Pietari kirjoittaa, tietävät mitä on olla marginaalissa, vainottu ja kiusattu uskon takia. He ovat ihmisiä ilman asemaa – paitsi Jumalan silmissä. He ovat tuntemattomia, näkymättömiä ja yhdentekeviä. Paitsi universumin Luojalle.
Tässä jakeessa, meitä kutsutaan, ehkä haastetaan, näkemään itsemme, ei niin kuin maailma näkee vaan niin kuin Jumala näkee. Meitä kutsutaan olemaan tuomitsematta itseämme niiden arvojen – aseman, terveyden, vallan – mukaan, jotka näyttävät merkitsevän maailmalle eniten, vaan Jumalan Jeesuksessa osoittaman rajattoman rakkauden mukaan. Jumalan Jeesuksessa osoittaman työn takia meitä kutsutaan arvokkaiksi, rakastetuiksi ja valituiksi. Sinua pidetään arvokkaana, rakastettuna ja valittuna Jumalan silmissä.
Näin me opimme olemaan Jumalan kansaa, Hänen erityistä omaisuuttaan, emme kuulu tähän maailmaan. Asemaamme kuvaavat yltäkylläisyys, toivo, uskollisuus ja rakkaus. Se mitä Kristus on tehnyt, on antanut ihmisille, joille on kerrottu, ettei heillä ole mitään arvoa, kokemuksen ikuisesta arvosta. Kun ajattelemme olevamme turhia, tarpeettomia, epäonnistuneita ja häpeällisiä, Jumalan sana muistuttaa meitä siitä, keitä todella olemme: Jumalan omia.
Tämä rakkaus muuttaa meitä. Tarkoituksella. Lahjan mukana tulee kutsu – niin ”että voisitte kiittää ja ylistää Häntä, joka on kutsunut teidät pimeydestä hänen ihanaan valoonsa”. Meidät muovataan olemaan Jumalan muutosagentteja; silmämme avataan, että voisimme auttaa toisia näkemään.
Tämä vastustaa ihmisten taipumusta pitää toisia ihmisiä ”vähäisempinä”, mitä me kaikki teemme kaikenlaisista syistä. Kristuksessa Jumala on valinnut myös heidät, heidät on otettu mukaan, meidän kanssamme, Hänen kansaansa. Me emme voi rakentaa rajoja tai aitoja välillemme. Ne, jotka meidän tekisi mieli sulkea ulos, ohittaa ja jättää syrjään, ovat juuri heitä, jotka Jumala kokoaa ja toivottaa tervetulleeksi.
Pohdi viittä läheistäsi: heidätkin luetaan tähän mukaan. Koskettakoon Henki heitä, niin että he voisivat oppia tietämään sen itsekin.
Muuttuminen on uskomatonta. Meidän häpeän merkeistämme tulee Jumalan rakkauden merkkejä. Kun rukoilemme tänään, sitoutukaamme näkemään kaikki tapaamamme ihmiset Jumalan rakastavien silmälasien läpi.
Muita blogitekstejä
Oletko joskus saanut kutsun, jonka perässä on lukenut R.S.V.P? Répondez s'il vous ...
Mistä uskossa on kyse? Miten usko syntyy ja vahvistuu? Millainen antaja Jumala ...
Mistä Jeesuksen seuraamisessa on kysymys? Miten voin seurata Jeesusta arkisessa elämässäni? Pauli ...