Tämän kevään yhteisöpäivässä keskityimme pohtimaan, miten autamme uudet ihmiset sisälle Kohtaamispaikka yhteisöömme.

Alun lämmittelyssä kaivoimme muistiemme syövereistä esille, kuinka moniin uusiin ihmisiin olimme itse kukin tutustuneet syksyn ja kevään aikana Mukkulan kirkossa. Kahdentoista hengen joukkona löysimme noin 40 eri ihmistä, joista suurimman osan muistimme myös nimeltä. Tämän havaitseminen oli rohkaisevaa ja innostavaa. Ensimmäisen askeleen ottamisen suhteen yhteisössämme tapahtuu selvästikin oikeita asioita. Nimemme mukaisesti tahdomme olla Kohtaamispaikka. Kun siis näet seuraavan kerran itsellesi uuden kasvon Kohtaamispaikassa, niin älä epäröi moikata, esittäytyä tai istua samaan pöytään kaffelle.

Mutta entä tämän jälkeen? Miten autamme uudet tulijat sisälle yhteisöömme ja sen ihmissuhdeverkostoon? Kohtaamispaikan strategiassa olemme sanoittaneet:

“Seurakunta ei ole paikka, mihin menet vaan perhe, johon kuulut. Jeesus kutsui seuraajiaan siskoikseen ja veljikseen. Olemme siis yhtä suurta perhettä ja tahdomme elää ja toimia sen mukaisesti. Kohtaamispaikassa elämme yhdessä ja koemme yhteyttä ja ystävyyttä. Yhdessä syöminen, arjen haasteissa auttaminen, yhdessä rukoileminen  ja elämän jakaminen ovat läsnä yhteisömme arjessa. Toivotamme uudet ihmiset tervetulleiksi mukaan elämään yhdessä. Samalla tahdomme rakentaa yhteisöä, jossa jokainen voi itse päättää, kuinka tiiviiseen yhteyteen tahtoo sitoutua ja millä aikataululla.

Kohtaamispaikkaillat, raamattupiirit, pienyhteisöjen toiminta, rukousillat, ja leirit ovat polkuja sisälle yhteisömme ihmissuhdeverkostoon. Unelmoimme yhteisöstä, jossa jokainen saa olla ja kasvaa ilman suorituspaineita.”

Voisimmeko jotenkin edistää tai auttaa yhteyden ja ystävyyden syntymistä, mikä on ymmärtääkseni avain yhteisöön sisälle pääsemiseksi?

Tähän kysymykseen etsimme yhteisöpäivässä vastauksia kolmessa ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä mietti kysymystä Masa Mukkulasta näkökulmasta, jolle uskonasiat ovat hieman vieraita. Toinen ryhmä tarkasteli Sami seurakunnan etsijää, joka on muuttanut Lahteen ja etsii perheelleen seurakuntayhteyttä, mihin olisi helppo tulla lasten kanssa. Kolmas ryhmä pohti Ahmed maahanmuuttajaa, joka tulee hyvinkin erilaisesta kulttuuriympäristöstä eikä suomenkieli ole vielä täysin hallussa. Millaisia löytöjä ryhmissä teimme?

1. Saanko esitellä sinut… 

On ensiarvoisen tärkeätä esitellä uusi kasvo mahdollisimman pian sellaisille ihmisille, joiden kanssa yhteyden syntyminen on luonnostaan helppoa. Samanikäinen, samalta alueelta, samoja kiinnostuksen kohteita, samanikäiset lapset, samasta kulttuurista jne. Ole siis rohkea esittelemään uusi tuttavuus niille ihmisille, keneen hänen sinun mielestäsi kannattaisi tutustua. 

2. Kutsu mukaan & yhdessä syöminen

Elämän syvempään jakamiseen tarvitaan aikaa enemmän kuin lyhyt kahvihetki Kohtaamispaikka-illan jälkeen. Yhdessä vietetty aika ja yhdessä syöminen synnyttävät ystävyyttä, mutta kynnys lähteä vieraan tai puolitutun ihmisen kanssa kahville tai syömään voi olla turhan korkea. Voisiko hänet kutsua mukaan Alfa-kurssille, leirille, K60 päivään, Get to know God ryhmään tai raamikseen siis tilanteisiin, missä syödään yhdessä? Tämän kokoluokan tapaamisissa jaetaan elämää ja ystävyyttä syntyy.

Myös palvelutiimit ovat juuri sopivan kokoisia paikkoja tutustua paremmin ja lisäksi yhteinen kiinnostuksen kohde yhdistää jo valmiiksi. Ole siis rohkea kutsumaan mukaan toimintaan, jossa olet itse mukana tai esittelemään henkilöille jotka ovat mukana sellaisessa toiminnassa, josta havaitset uuden tuttavuuden olevan kiinnostunut.

3. Alfa-kurssi

Alfa-kurssi on samanaikaisesti polku sisälle ystävyyssuhteisiin ja kristinuskoon. Alfa on sarja tapaamisia, jossa saa pohtia elämän suuria kysymyksiä vapaassa ilmapiirissä ilman painostusta. Alfa käsittää kymmenkunta tapaamista, jotka kukin sisältävät alustuksen sekä keskustelua. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Kokoontumiset alkavat yhteisellä ruualla. 

Olisi upea nähdä jokainen kohtaamispaikkalainen kutsumassa niin ystäviään kuin uusia tuttavuuksia mukaan Alfaan – ja toki lähtemässä itsekin kurssille mukaan.

4. Kohtaamispaikka, johon lapset tulevat mielellään

Lapsiperheiden osalta yksi suurimmista kysymyksistä on, miten lapset kokevat Kohtaamispaikan. On aivan eri asia “pakottaa lapset kirkkoon” kuin tilanne, jossa lapset lähtevät mielellään tai jopa innostuneina kirkkoon. 

Olemme aika-ajoin kokeneet haastavana löytää tekijöitä ja vastuunkantajia tarpeeksi eri-ikäisten lastenohjelmiin. Uskon vakaasti, että tehtävämme on auttaa yhtä lailla lapsia kohtaamaan Jeesuksen rakkaus ja juurtumaan häneen kiinni pienestä pitäen. Uskon myös, että Jumala kyllä nostaa keskuudestamme esille ne ihmiset, kenen paikka on palvella eri-ikäisten lasten kanssa. Iloitaan siis lapsista yhteisössämme ja pidetään heistä hyvää huolta.

5. Pienryhmät / englanninkielinen toiminta maahanmuuttajille

Maahanmuuttajien kohdalla pohdimme, onko integroituminen kaikkien kohdalla realistista tai ainakin siihen tarvitaan hyvin paljon aikaa. Ehkäpä tarvitsemme pienryhmiä eri kulttuureista tuleville. Heidän kohdalla, joilla englanninkieli on selvästi suomen kieltä vahvempi voi Get to know God -illat toimia hyvänä pienryhmänä. Myös maahanmuuttajien kohdalla kysymys on pohjimmiltaan sama: Mistä löytyvät ne hyvät ystävät joiden kanssa jakaa usko Jeesukseen?

Mitä listasta sinun mielestäsi puuttuu? Miten autamme uudet ihmiset sisään Kohtaamispaikkaan?

 

Mika Falk, Kohtaamispaikan toiminnanjohtaja