Päätimme aloittaa miesten lenkkiraamiksessa Ilmestyskirjan tutkimisen. Tulevissa raamiksissa olisi siis luvassa seikkailun makua enemmän kuin Dan Brownin kirjoissa konsanaan. Sinettien avaamista, mystisiä merkkisoittoja, syvyyksistä nousevia petoja, vitsauksia ja vihanmaljoja. Toki myös kuvauksia taivaallisesta jumalanpalveluksesta, lukemattoman suuresta pelastettujen joukosta sekä uudesta taivaasta ja maasta. Ehkäpä pandemian keskellä koettu karanteeniahdistus ja turnausväsymys purkautuivat aavistuksen verran kirjavalinnassamme. Itse ainakin huomaan pohtivani, joko tämä pian loppuu.

Lopunajoista lukeminen voi aiheuttaa pienoista levottomuutta tai ahdistusta kokeneemmassakin kristityssä. Jeesus puhui hyvin suoraan, kuinka viimeisinä aikoina maailmassa on rauhattomuutta, vääriä messiaita, sotia, maanjäristyksiä, nälänhätää ja ruttotauteja sekä, miten hänen seuraajansa laitetaan ahtaalle. (Matt.24 ja Luuk.21). Jeesuksen viesti ei ymmärtääkseni kuitenkaan ollut seuraajilleen: ”Pelätkää ja vaviskaa.” Vaan paremminkin: ”Olkaa lujat, älkää heittäkö pois rohkeuttanne, sillä minä tulen pian takaisin.” Jeesuksen mainitsemien merkkien näkeminen muistuttaa meitä siitä, että tämä syntiinlangennut maailma on tulossa tiensä päähän ja pian koittaa se hetki, jolloin Jeesus palaa takaisin noutamaan meidät luokseen (Joh.14:3).

Ensimmäiset kristityt odottivat Jeesusta takaisin hetkenä minä hyvänsä. Ehkä tänään, ehkä huomenna Jeesus palaa niin kuin lupasi. He tervehtivätkin toisiaan sanalla maranata, joka tarkoittaa Herramme tule tai Herramme tulee. He muistuttivat tällä toisiaan ja itseään siitä tosiasiasta, että Jeesus on tulossa pian takaisin. 

Jeesuksen paluu tietää välittömästi Pahan vallan lopullista voittamista. Golgatalla kuollessaan Jeesus murskasi käärmeen pään, vaikka käärme täällä vielä vähän aikaa päättömästi riehuu. Mutta kun Jeesus palaa takaisin, hän laittaa lopullisen pisteen kaikelle pahalle: ei enää surua, ei kärsimystä, ei sairauksia, ei kuolemaa, eikä koronaa.

On mielenkiintoista havaita, kuinka Ilmestyskirjan ensimmäinen luku kääntää lukijan katseen heti oikeaan suuntaan – Jeesukseen. Jeesus on maailman kuninkaiden hallitsija, hän rakastaa meitä ja on vapauttanut meidät synneistämme (Ilm.1:5-6). Itse asiassa Jeesuksen näkeminen on avain koko Ilmestyskirjan ymmärtämiseen. Kaikkien mullistusten ja vainojenkin keskellä Jeesuksella on kaikki valta – karitsa istuu valtaistuimella ja siksi meidän ei tarvitse pelätä.

Ilmestyskirja päättyy Jeesuksen lupaukseen: ”Minä tulen pian.” Jeesuksen paluun odottaminen antaa jokaiselle sukupolvelle tarvittavan perspektiivin tähän elämään. Se muistuttaa meitä yhä uudelleen siitä, mikä on lopullinen päämäärämme ja kenen valtakuntaan kuulumme. Odottaminen ei tarkoita sitä, että tavallinen elämä pitäisi heittää romukoppaan ja vain odottaa. Päinvastoin. Meidät on kutsuttu elämään Jumalan valtakuntaa todeksi tässä ja nyt – niin arkisimmassa arjessa, parhaimmissa juhlahetkissä kuin karanteenikökkimisessäkin.

Mika Falk, Kohtaamispaikan toiminnanjohtaja